Opiskeluviikonloppu?

Millaista on aloittaa opinnot avoimessa yliopistossa? Ensin minulla oli ajatus siitä, että olisi kivaa opiskella psykologiaa. Sitten aloin ajatella aikovani opiskella aihetta. Nyt olen päässyt ajatuksissani siihen vaiheeseen, että kyllä, opiskelen psykologiaa. Olen tarttunut kurssikirjaan sillä ajatuksella, että tentin sen. Ensimmäinen kurssini koskee persoonallisuuspsykologiaa ja kirja "Meitä on moneksi" on johdatus aihealueeseen.

Tuntuu haastavalta aloittaa juuri tällä kurssilla - persoonallisuuspsykologiassa mennään syvälle minän eri ulottuvuuksiin ja aiheesta on paljon erilaisia teorioita ja tutkimuksia. Johdatteleva kirja sisältääkin paljon erilaisia näkökulmia aiheeseen, mutta ei syvenny juurikaan mihinkään. On myös haasteellista siirtyä luvusta toiseen - kirjaa ovat kirjoittaneet monet asiantuntijat ja ainakin itselle kokonaiskuvan muodostaminen tuntuu vielä vaikealta.

Yritänkin peilata kirjaa omiin kokemuksiini ja kirjoittelen ajatuksia lukuvihkoihin. Ne auttavat pysähtymään; kirjoittelen muistiin ydinkohtia yms. sekä heränneitä mietteitäni. Aiemmin toteuttamani kierrätysvihot ovat siis päässeet käyttöön!

Mietteitä tuntuu heränneen niin paljon, että naurahdin, kun törmäsin kirjastossa tähän kirjaan. Otin sen mukaani motivaattoriksi - voin omaksi ilokseni lueskella sitä, josko se antaisi lisää ajatuksia aiheeseen. Kirjan alussa oli ainakin niin motivoivia ajatuksia, että kirjoittelin niitä kartonginpalasille kirjanmerkeiksi.

Näin alkuun vaikeinta tuntuu olevan ajan löytäminen opiskeluun. Huomaan, että se vaatii sitoutumista perhearjessa - kun on jollain tavalla rauhallinen hetki, pitääkin ottaa kirja esille ompelukoneen sijaan. Onko minulla enää aikaa käsitöille? Uskoisin, että luovuuden tarpeeni pysyy sen verran korkeana, että myös käsitöille on edelleen tilaa.

Onko vuoden vaihtuminen saanut sinut opiskelemaan jotain uutta tai aloittamaan jonkin uuden harrastuksen? Minkä?

Energiaa ja intoa viikonlopun viettoon sinulle!